ITIS16 d) Tehtäväperustainen tiedonhaku (5 op)

Julkaistu

Vastuuopettaja: Jaana Kekäläinen

Opintojakso suoritetaan esseellä (ks. esseeohje jäljempänä).

1.     Blandford & Attfield, Interacting with Information. San Rafael: Morgan & Claypool, 2010

Saatavana kurssikirjaston kokoelmista sekä sähköisenä aineistona osoitteesta http://www.morganclaypool.com/doi/pdf/10.2200/S00227ED1V01Y200911HCI006

Lukuvihjeet

Aloita lukeminen Blanfordin ja Attfieldin kirjalla sillä se on yleistajuinen johdanto tehtäväperusteiseen tiedonhakuun ja –hankintaan sekä käyttäjien ja järjestelmien evaluointiin.

2.     Ingwersen, P. & Järvelin, K. The Turn: Integration of Information Seeking and Retrieval in Context. Dordrecht, The Netherlands : Springer, cop. 2005

Saatavana kurssikirjaston kokoelmista sekä sähköisenä aineistona osoitteesta http://www.springerlink.com/openurl.asp?genre=book&isbn=978-1-4020-3850-1 tai http://www.myilibrary.com?id=31304

Luetaan luvut 1-3; 5  s. 1-109; 191-258. Ks. myös Definitions s. 381-392.

Lukuvihjeet

Tässä klassikkokirjassa kuvataan tiedonhaku- ja tiedonhankintatutkimuksen eri osa-alueita ja koulukuntia. Tärkeä punainen lanka on tiedonhakijan/inhimillisen toimijan roolin huomiointi ja kehitys erilaisissa tutkimustraditioissa ja niitä edustavissa teoreettisissa viitekehyksissä.

Kirjan teoreettisena lähtökohtana oleva kognitiivinen näkökulma (cognitive view) kuvataan luvussa 2.

Luku 3 käsittelee tiedonhankintatutkimusta ja on jatkon kannalta tärkeä antamalla tiedonhakututkimukselle mielekkään toiminnallisen kontekstin (tiedonhankinnan mallit – 3.1.2), esittelemällä tärkeitä peruskäsitteitä (mm. työ- ja hakutehtävät – 3.1.3) sekä luonnehtimalla alan tutkimuksessa sovellettuja tutkimusmenetelmiä.

Luvussa 5 ovat tärkeimpiä johdanto-osa, vuorovaikutteisen tiedonhaun eri osa-alueet lyhyesti esittelevät alaluvut 5.3-5.6, relevanssin käsitteeseen pureutuva 5.7 sekä tutkimusmenetelmiä käsittelevä 5.8.

Pyri luetun pohjalta hahmottamaan eri tutkimussuuntausten tapa (ja tapoihin liittyviä eroja) (a) mallintaa tiedonhakuilmiöitä, (b) määritellä ja operationalisoida peruskäsitteitä sekä (c) valita käytetyt tutkimusmenetelmät.

3.     Artikkelit

Ryhmä I: ”Tehtäväperusteinen tiedonhaun evaluointi”

Lukuvihjeet

Artikkeli esittää viitekehyksen evaluoida tiedonhakujärjestelmiä ja tiedonhakuprosesseja huomioiden kokonaisvaltaisesti (työ)tehtävän kokonaisuus. Tehtävän vaiheita havainnollistetaan käyttämällä oppimistehtävää esimerkkinä laajemmasta tehtävästä, johon tiedonhaku, lähteiden arviointi ja niiden käyttö integroituu. Artikkeli heijastelee myös tuoretta tiedonhakututkimuksen suuntausta, jossa vaativan eksploratiivisen tiedonhakemisen oletetaan niveltyvän oppimisprosesseihin (searching-for-learning).

Järvelin, K., Vakkari, P., Arvola, P., Baskaya, F., Järvelin, A., Kekäläinen, J., Keskustalo, H., Kumpulainen, S., Saastamoinen, M., Savolainen, R. & Sormunen, E. (2015). Task-Based Information Interaction Evaluation: The Viewpoint of Program Theory. ACM Transactions on Information Systems (TOIS), 33(1), Article 3, 30 pages. (artikkeli ladattavissa yliopiston domainissa olevilta tietokoneilta tai kirjaston etäpalvelun kautta)

Ryhmä II: ”Tietokäytännöt oppimistehtävissä”

Nämä artikkelit laajentavat näkökulmaa oppimiseen liittyviin tietokäytäntöihin sellaisena kun ne näyttäytyvät lukiolaisten tekemissä ryhmäkirjoitusprosesseissa. Kaksi ensimmäistä artikkelia keskittyvät lähteiden käyttöön Wikipedia-artikkelin kirjoittamisessa ja miten tiedon käyttöä voidaan systemaattisesti tutkia. Kolmas artikkeli tarkastelee oppilaiden ryhmätyöskentelystrategioita artikkelin kirjoitusprosessissa ja missä määrin ne hajoavat käytännössä ”puhtaaksi” yksilötyöskentelyksi yhteisöllisen tiedonrakentamisen sijasta.

Sormunen, E. & Lehtiö, L. 2011. Authoring Wikipedia articles as an information literacy assignment – copy-pasting or expressing new understanding in one’s own words? Information Research, 16(4) paper 503. [Available at http://InformationR.net/ir/16-4/paper503.html]. (artikkeli vapaasti ladattavissa)

Sormunen, E., Heinström, J., Romu, L. & Turunen, R. (2012). ”A method for the analysis of information use in source-based writing.” Information Research, 17(4), paper 535. [Available at http://InformationR.net/ir/17-4/paper535.html] (artikkeli vapaasti ladattavissa)

Sormunen, E., Tanni, M., Alamettälä, T. & Heinström, J. (2014). Students’ group work strategies in source-based writing assignments. Journal of the Association for Information Science and Technology 65(6), 1217-1231. (artikkeli ladattavissa yliopiston domainissa olevilta tietokoneilta tai kirjaston etäpalvelun kautta)

Esseeohjeet

1) Tutustu aineistoon lukemalla se kursorisesti läpi.

2) Valitse sitten teema tai kysymys, jonka näkökulmasta kuvaat ja kommentoit aineistossa esitettyjä asioita/näkemyksiä. Voit ottaa koko aineiston tarkasteluun saman teeman puitteissa tai tarkastella kahta teemaa (esimerkiksi kirjat: geneerinen näkökulma, artikkelit: oppimisen näkökulma/konteksti).

3) Pyri arvioimaan aineistoa omien aihepiirin opintojen, ammatillisen tai henkilökohtaisen kokemuksesi pohjalta. Pyri erittelemään mitä voit aineistosta oppia (reflektoi).

4) Kirjoita noin 12-15 sivun essee kaikista kirjoista (riviväli 1,5, fontti 12 pistettä, marginaalit 25 mm).

5) Toimita essee sähköpostin liitteenä vastuuopettajalle mieluiten pdf-, rtf- tai txt-tiedostona.

Kysy sähköpostitse, jos ohjeiden tulkinta tuottaa ongelmia.

Esseen arviointikriteereistä

Mikä on positiivista?

–     aineisto on luettu ymmärryksellä ja niiden sisältöä on pohdittu

–     esseeseen tuodaan mukaan omaa näkökulmaa, ammatillista kokemusta jne

–     aineiston antia tarkastellaan muualla opittua/muista lähteistä luettua vasten

Mikä ei ole suotavaa:

–     pelkän tekstin referointi vailla omakohtaista reflektointia

Mikä ei tule hyväksytyksi:

–     essee on alamittainen

–     essee sisältää asiavirheitä eikä selvästikään perustu aineiston tuntemukseen

–     essee on käännös yksittäisistä teksteistä