{"id":2024,"date":"2020-03-27T15:59:51","date_gmt":"2020-03-27T13:59:51","guid":{"rendered":"https:\/\/coursepages.uta.fi\/tiey4\/?page_id=2024"},"modified":"2020-03-27T17:04:24","modified_gmt":"2020-03-27T15:04:24","slug":"merkki-kappale-osa-ja-koko-asiakirja","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/teema-3-2\/merkki-kappale-osa-ja-koko-asiakirja\/","title":{"rendered":"2. Merkki, kappale, osa, asiakirja"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"color: #4e008e\">\u00a9Juhani Linna, Aulikki Hyrskykari<\/span><\/p>\n<p>Tekstin muotoilussa on nelj\u00e4 eri mittayksikk\u00f6\u00e4: <strong>merkki<\/strong>, <strong>kappale<\/strong>, <strong>osa<\/strong> ja <strong>koko asiakirja<\/strong> (<em>character<\/em>, <em>paragraph<\/em>, <em>section<\/em>, <em>whole document<\/em>).<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-965 alignleft\" src=\"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-content\/uploads\/sites\/39\/2018\/10\/T3-026-Fontti.png\" alt=\"\" width=\"273\" height=\"94\" \/>Wordiss\u00e4 <strong>merkkimuotoilun<\/strong> komentopainikkeet l\u00f6ytyv\u00e4t Aloitus (<em>Home<\/em>) -v\u00e4lilehdelt\u00e4 Fontti (<em>Font<\/em>) -ty\u00f6kaluryhm\u00e4st\u00e4. Esimerkiksi korostuskeinot <strong>lihavointi<\/strong>, <em>kursivointi<\/em>, <span style=\"text-decoration: underline\">alle<\/span>&#8211; ja <del>yliviivaus<\/del> ovat merkkimuotoilua. Tavallisimmat merkkimuotoilun komennot ovat n\u00e4kyviss\u00e4 suoraan, koko valikoiman saat n\u00e4kyviin ryhm\u00e4n oikean alakulman pikkunuolesta (kuva vasemmalla, punainen nuoli osoittaa pikkunuoleen).<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-full wp-image-966\" src=\"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-content\/uploads\/sites\/39\/2018\/10\/T3-027-Kappale.png\" alt=\"\" width=\"226\" height=\"92\" \/><strong>Kappalemuotoilun<\/strong> komentopainikkeet ovat Aloitus (<em>Home<\/em>) -v\u00e4lilehdell\u00e4 Kappale-ty\u00f6kaluryhm\u00e4ss\u00e4. Kappalemuotoiluun liittyvi\u00e4 perusasioita ovat tasaus, sisennys, riviv\u00e4lin asettaminen ja kappaleen j\u00e4lkeen (tai ennen kappaletta) m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4 tyhj\u00e4 tila. Usein kappaleet erotetaan toisistaan virheellisesti sopivalla m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 Enter-painikkeen painalluksia, ja sisennys tehd\u00e4\u00e4n virheellisesti v\u00e4lily\u00f6nneill\u00e4. Enter on tarkoitettu (vain) kappaleenvaihtoon ja v\u00e4lily\u00f6nti (vain) sanojen erottamiseen. Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset kappaleenvaihdot ja v\u00e4lily\u00f6nnit altistavat virheille taitossa ja vaikeuttavat koneluettavuutta. N\u00e4m\u00e4 ja muut tulostumattomat (ohjausmerkit, <em>control characters<\/em>) merkit saa n\u00e4kyviin ja muokattaviksi \u00b6 -komentopainikkeen avulla.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft wp-image-968\" src=\"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-content\/uploads\/sites\/39\/2018\/10\/T3-028-Kappale.png\" alt=\"\" width=\"230\" height=\"155\" \/>Tasauksen, sisennyksen, riviv\u00e4lin ja kappaleenj\u00e4lkeisen tyhj\u00e4n tilan lis\u00e4ksi kappaleille voidaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 esimerkiksi <em>leski- ja orporivien esto<\/em> sek\u00e4 <em>sidonta seuraavan kappaleeseen<\/em>. Leskirivi on yksitt\u00e4inen rivi sivun alareunassa ja orporivi yl\u00e4reunassa, kappaleiden sitominen puolestaan tarkoittaa, ett\u00e4 ne esiintyv\u00e4t aina samalla sivulla. Otsikot (<em>Headings<\/em>) ovat tekstink\u00e4sittelyohjelmissa my\u00f6s kappaleita, ja niille sido seuraavaan -m\u00e4\u00e4ritys on oletuksena. Yksitt\u00e4isten rivien esto ja sidonta voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 manuaalisesti valitsemalla Aloitus\/Kappale\/ (nurkkanuoli) \/Tekstin k\u00e4sittely (<em>HOME\/Paragraph\/ (nurkkanuoli) \/Line and Page Brakes<\/em>). Vasemmalla ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 olevassa kuvassa on valittuna sek\u00e4 leski- ja orporivien esto ett\u00e4 sidonta seuraavan kappaleeseen. Toimenpide kohdistuu siihen alueeseen joka on valittuna, tai siihen kappaleeseen jossa kursori sijaitsee.<\/p>\n<p><strong><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft wp-image-973\" src=\"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-content\/uploads\/sites\/39\/2018\/10\/T3-029-Osa.png\" alt=\"\" width=\"200\" height=\"310\" srcset=\"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-content\/uploads\/sites\/39\/2018\/10\/T3-029-Osa.png 303w, https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-content\/uploads\/sites\/39\/2018\/10\/T3-029-Osa-193x300.png 193w\" sizes=\"auto, (max-width: 200px) 100vw, 200px\" \/>Osa<\/strong> (<em>Section<\/em>) on muotoiluyksik\u00f6ist\u00e4 tuntemattomin. Ositusta tarvitaan useimmiten silloin, kun samaan dokumenttiin halutaan tehd\u00e4 erilaisia yl\u00e4- tai alatunneisteita, tai kun halutaan, ett\u00e4 dokumentissa on sek\u00e4 pysty- ett\u00e4 vaakasivuja. Sille ei varsinaisesti ole muita omia ty\u00f6kaluja kuin osanvaihdon tekemisen ty\u00f6kalut, jotka l\u00f6ytyv\u00e4t Asettelu-v\u00e4lilehden Vaihdot -valikosta (<em>Layout\/Breaks<\/em>). Vaihto tulee siihen kohtaan miss\u00e4 osoitin on; Ensimm\u00e4inen vaihtoehto (kuva vasemmalla) tekee osanvaihdon ja aloittaa uuden osan seuraavalta sivulta, toinen vaihtoehto tekee osanvaihdon samalle sivulle. Kahdella alimmalla vaihtoehdolla voit m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 eri osat parillisille ja parittomille sivuille &#8211; t\u00e4m\u00e4 on hy\u00f6dyllist\u00e4, jos tulostat ty\u00f6n kirjaksi tai vihkoksi.<\/p>\n<p><strong>Koko dokumenttia<\/strong> koskevilla muotoiluilla tarkoitetaan esimerkiksi reunuksien (<em>Margins<\/em>) asetuksia, suuntaa (<em>Orientation<\/em>), kokoa (<em>Size<\/em>) ja palstoitusta (<em>Columns<\/em>). <img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright wp-image-971\" src=\"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-content\/uploads\/sites\/39\/2018\/10\/T3-030-Sivu.png\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"92\" srcset=\"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-content\/uploads\/sites\/39\/2018\/10\/T3-030-Sivu.png 386w, https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-content\/uploads\/sites\/39\/2018\/10\/T3-030-Sivu-300x92.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/>Niit\u00e4 p\u00e4\u00e4see antamaan Asettelu (<em>Layout<\/em>) -v\u00e4lilehden Sivun asetukset (<em>Page Setup<\/em>) \u2013ryhm\u00e4st\u00e4 (kuva oikealla) l\u00f6ytyvill\u00e4 komennoilla ja kulmanuolen kautta l\u00f6y\u00adtyv\u00e4n dialogin avulla. Marginaalit m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t dokumentin sis\u00e4lt\u00f6alueen rajat suhteessa paperin kokoon (nk. tulostusreunat), ja ne ovat oletusarvoisesti 2,5 cm molemmilla sivuilla ja 2cm ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja alhaalla. Suuntavaihtoehdot ovat pysty ja vaaka, ja kokoja useita joista oletuksena on A4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u00a9Juhani Linna, Aulikki Hyrskykari Tekstin muotoilussa on nelj\u00e4 eri mittayksikk\u00f6\u00e4: merkki, kappale, osa ja koko asiakirja (character, paragraph, section, whole document). Wordiss\u00e4 merkkimuotoilun komentopainikkeet l\u00f6ytyv\u00e4t Aloitus (Home) -v\u00e4lilehdelt\u00e4 Fontti (Font) -ty\u00f6kaluryhm\u00e4st\u00e4. Esimerkiksi korostuskeinot lihavointi, kursivointi, alle&#8211; ja yliviivaus ovat merkkimuotoilua. Tavallisimmat merkkimuotoilun komennot ovat n\u00e4kyviss\u00e4 suoraan, koko valikoiman saat n\u00e4kyviin ryhm\u00e4n oikean alakulman pikkunuolesta (kuva &hellip; <a href=\"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/teema-3-2\/merkki-kappale-osa-ja-koko-asiakirja\/\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">2. Merkki, kappale, osa, asiakirja<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":1932,"menu_order":2,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-2024","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2024","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2024"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2024\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2059,"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2024\/revisions\/2059"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1932"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2024"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}