{"id":1952,"date":"2020-03-12T14:53:48","date_gmt":"2020-03-12T12:53:48","guid":{"rendered":"https:\/\/coursepages.uta.fi\/tiey4\/?page_id=1952"},"modified":"2020-03-16T10:46:27","modified_gmt":"2020-03-16T08:46:27","slug":"8-tiedon-visualisointi","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/teema-2-2\/8-tiedon-visualisointi\/","title":{"rendered":"7. Tiedon visualisointi"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"color: #4e008e\">\u00a9Juhani Linna, Aulikki Hyrskykari<\/span><\/p>\n<p>Tiedon visualisoinnilla tarkoitetaan yleisesti kaikkia niit\u00e4 visuaalisia keinoja, joilla pyrit\u00e4\u00e4n parantamaan tiedon ymm\u00e4rrett\u00e4vyytt\u00e4. Teemassa II tarkoitamme tiedon visualisoinnilla erityisesti\u00a0<em>taulukkomuotoisen datan<\/em> ymm\u00e4rrett\u00e4vyyden parantamista visuaalisilla keinoilla.\u00a0N\u00e4ill\u00e4 keinoilla tavoitellaan usein jonkun n\u00e4k\u00f6kulman korostamista &#8211; kuten tietyn kynnysrajan ylitt\u00e4vi\u00e4 tai alittavia arvoja, muutostrendi\u00e4 tai eroja ja yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 eri datasettien v\u00e4lill\u00e4. Isoja datam\u00e4\u00e4ri\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n eri tavoin yh\u00e4 useammassa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4, ja datan luettavuuden ja ymm\u00e4rrett\u00e4vyyden parantaminen on keskeinen huolenaihe monella ty\u00f6paikalla.<\/p>\n<p><strong><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\" wp-image-895 alignleft\" src=\"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-content\/uploads\/sites\/39\/2018\/09\/T2-018-visualisointi.png\" alt=\"\" width=\"149\" height=\"322\" \/>Soluarvojen korostaminen &#8211; ehdollinen muotoilu.<\/strong> Exceliss\u00e4 on monipuolinen ja suhteellisen yksinkertainen ty\u00f6kaluvalikoima erityyppisten soluarvojen eli ty\u00f6kirjan lomakkeiden tietojen korostamiseen. Mik\u00e4li haluat esimerkiksi korostaa lomakkeelta tietyn arvon sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t, ylitt\u00e4v\u00e4t tai alittavat solut, tai korostaa solualueen arvojen suhteellista pienuutta tai suuruutta, Ehdollinen muotoilu (<em>Conditinal formatting<\/em>) -ty\u00f6kalun valmiiden s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjien avulla (kuva vasemmalla) t\u00e4m\u00e4 hoituu parilla klikkauksella. Mik\u00e4li tarvitset monipuolisempia korostuss\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, voit luoda omia valinnalla Uusi s\u00e4\u00e4nt\u00f6&#8230; (<em>New rule&#8230;).<\/em><\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright size-full wp-image-896\" src=\"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-content\/uploads\/sites\/39\/2018\/09\/T2-019-visualisointi.png\" alt=\"\" width=\"189\" height=\"343\" srcset=\"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-content\/uploads\/sites\/39\/2018\/09\/T2-019-visualisointi.png 189w, https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-content\/uploads\/sites\/39\/2018\/09\/T2-019-visualisointi-165x300.png 165w\" sizes=\"auto, (max-width: 189px) 100vw, 189px\" \/>Esimerkiksi oikealla n\u00e4kyv\u00e4ss\u00e4 mallitaulukossa kaikki sarake A:n solut, joissa on lukua 60 suurempi arvo, on korostettu vihre\u00e4ll\u00e4 pohjav\u00e4rill\u00e4, lihavoinnilla ja reunaviivoilla. T\u00e4m\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n valitsemalla solualue ja sen j\u00e4lkeen valinnalla <em>Ehdollinen muotoilu\/Solujen korostuss\u00e4\u00e4nn\u00f6t\/Suurempi kuin&#8230;<\/em>, sy\u00f6tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 arvo (60) ja valitsemalla haluttu muotoilu. Sarake B:n solut taas v\u00e4rj\u00e4t\u00e4\u00e4n sit\u00e4 punaisemmaksi, mit\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 ne ovat solualueen maksimiarvoa (91). T\u00e4m\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n valitsemalla haluttu solualue ja sen j\u00e4lkeen <em>Ehdollinen muotoilu\/V\u00e4riasteikot&#8230;<\/em> ja haluttu tapa. Sarake C:ss\u00e4 kaikki solut joissa on teksti &#8221;Jaakob&#8221; v\u00e4ritet\u00e4\u00e4n keltaisella. T\u00e4m\u00e4n muotoilun saa aikaiseksi valitsemalla <em>Ehdollinen muotoilu\/Solujen korostuss\u00e4\u00e4nn\u00f6t\/Teksti joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4&#8230;<\/em> ja sy\u00f6tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 haluttu teksti.<\/p>\n<p><strong>Peruskaaviot.<\/strong> Peruskaavioilla tarkoitetaan t\u00e4ss\u00e4 palkki-, ympyr\u00e4- ja viivakaavioita. Kaaviotyyppej\u00e4 ja visualisoinnin tapoja on useita, mutta useimmiten on tarkoituksenmukaista pysytell\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 perusvaihtoehdoissa. Visualisoinneilla on toki my\u00f6s esteettinen arvo ja ne voivat olla jopa taidetta, mutta esimerkiksi tutkimustulosten esittelyss\u00e4 liika erikoisuuden tavoittelu yleens\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4vyytt\u00e4 ja voi jopa olla harhaanjohtavaa. Yksinkertainen on usein kaunista.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-medium wp-image-897\" src=\"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-content\/uploads\/sites\/39\/2018\/09\/T2-020-visualisointi-300x58.png\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"58\" srcset=\"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-content\/uploads\/sites\/39\/2018\/09\/T2-020-visualisointi-300x58.png 300w, https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-content\/uploads\/sites\/39\/2018\/09\/T2-020-visualisointi.png 333w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/>Kaaviot luodaan Exceliss\u00e4 yksinkertaisesti valitsemalla kaavioon tuleva data-alue &#8211; useimmiten mukaanlukien rivi- ja sarakeotsikot, ja valitsemalla sen j\u00e4lkeen Lis\u00e4\u00e4 (<em>Insert<\/em>) v\u00e4lilehdelt\u00e4 sopiva kaavio. Mik\u00e4li valinta on symmetrinen (yht\u00e4 paljon rivej\u00e4 ja sarakkeita koko alueella), ja se ei sis\u00e4ll\u00e4 tyhji\u00e4 soluja, kaavion tekeminen on useimmiten sangen suoraviivaista. Huomioitavaa on kuitenkin, ett\u00e4 sarake- ja riviotsikkojen yl\u00e4kulman yleinen &#8221;tyhj\u00e4 solu&#8221; on useimmiten fiksua sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 valintaan &#8211; kuten yll\u00e4olevassa kuvassa solu A4. Mik\u00e4li taulukossa on ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 tai lopputulos ei ole haluttu, taulukkoa kannattaa siivota tai j\u00e4rjestell\u00e4.<\/p>\n<p><strong><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright wp-image-894\" src=\"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-content\/uploads\/sites\/39\/2018\/09\/T2-017-visualisointi-425x1024.png\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"724\" srcset=\"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-content\/uploads\/sites\/39\/2018\/09\/T2-017-visualisointi-425x1024.png 425w, https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-content\/uploads\/sites\/39\/2018\/09\/T2-017-visualisointi-124x300.png 124w, https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-content\/uploads\/sites\/39\/2018\/09\/T2-017-visualisointi.png 478w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/>Palkki- tai pylv\u00e4skaavio<\/strong> (<em>bar chart, column chart<\/em>) on peruskaavioista suosituin. Usein termeist\u00e4 palkkikaavio tarkoittaa vaakatasossa olevia pylv\u00e4it\u00e4 ja pylv\u00e4skaavio pystyss\u00e4 olevia. Niist\u00e4 on useita erilaisia sovelluksia, joista Exceliss\u00e4 k\u00e4ytetyimpi\u00e4 ovat ryhmitelty pylv\u00e4skaavio (<em>stacked column<\/em>) ja summapylv\u00e4skaavio (<em>100% stacked column<\/em>). Perinteinen pylv\u00e4skaavio kuvaa yht\u00e4 muuttujaa, kun taas ryhmitelty pylv\u00e4skaavio kuvaa useaa muuttujaa ja summapylv\u00e4skaavio useamman muuttujan suhteellista osuutta. Palkkikaaviot kuten muutkin kaaviot voivat olla perusasettelultaan kaksi- tai kolmiulotteisia, mutta j\u00e4lkimm\u00e4isi\u00e4 suositellaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n koska ne ovat usein vaikeammin hahmotettavia. Palkki- ja pylv\u00e4skaaviot ovat hyvi\u00e4 kuvaamaan arvojen j\u00e4rjestyst\u00e4, koska palkit ovat vasemmalta oikealle tai ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas, sek\u00e4 arvojen eroja, jotka on helppo erottaa palkki- ja pylv\u00e4skaavioista silm\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti.<\/p>\n<p><strong>Ympyr\u00e4kaaviota<\/strong> (<em>pie chart<\/em>) k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 kuvaamaan muuttujien suhteellista osuutta kokonaisuudesta, joka usein on 100 % . Ympyr\u00e4kaavioita tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 todella harkiten, mik\u00e4li kaikki kokonaisuuden osat eiv\u00e4t ole mukana. Se on yksi k\u00e4ytetyimpi\u00e4 kaaviomuotoja, mutta tarkkojen erojen kuvaamiseen se ei sovellu. Esimerkiksi oikeanpuoleisessa esimerkiss\u00e4 eri arvojen hahmottaminen on helppoa kaikissa muissa kaavioissa, mutta ympyr\u00e4kaaviossa se on hankalaa.<\/p>\n<p><strong>Viivakaavio<\/strong> (<em>line chart<\/em>) on kolmas yleinen kaaviotyyppi ja sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein kuvaamaan muuttujaa suhteessa aikaan, jolloin aika on vaaka-akselilla &#8211; tunnettuja esimerkkej\u00e4 esimerkiksi p\u00f6rssikurssit ja EKG. Viivakaavio tuottaa pisteiden v\u00e4liin kulman ja sen avulla on palkkikaaviota helpompi hahmottaa muutostrendi\u00e4 ja sen jyrkkyytt\u00e4 eri arvojen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p>Edistyneempi\u00e4 kaavioita ovat esimerkiksi Excelist\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4t pistekaavio (<em>scatter plot<\/em>), s\u00e4dekaavio (<em>radar chart<\/em>) ja p\u00f6rssikaavio (<em>stock chart<\/em>). Niit\u00e4 ei k\u00e4sitell\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kurssilla.<\/p>\n<h4>Suositeltavaa lis\u00e4lukemista:<\/h4>\n<p>Aki Taanilan <a href=\"https:\/\/tilastoapu.wordpress.com\/grafiikka\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">menetelm\u00e4blogin visualisointipaketti.<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u00a9Juhani Linna, Aulikki Hyrskykari Tiedon visualisoinnilla tarkoitetaan yleisesti kaikkia niit\u00e4 visuaalisia keinoja, joilla pyrit\u00e4\u00e4n parantamaan tiedon ymm\u00e4rrett\u00e4vyytt\u00e4. Teemassa II tarkoitamme tiedon visualisoinnilla erityisesti\u00a0taulukkomuotoisen datan ymm\u00e4rrett\u00e4vyyden parantamista visuaalisilla keinoilla.\u00a0N\u00e4ill\u00e4 keinoilla tavoitellaan usein jonkun n\u00e4k\u00f6kulman korostamista &#8211; kuten tietyn kynnysrajan ylitt\u00e4vi\u00e4 tai alittavia arvoja, muutostrendi\u00e4 tai eroja ja yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 eri datasettien v\u00e4lill\u00e4. Isoja datam\u00e4\u00e4ri\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n eri tavoin &hellip; <a href=\"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/teema-2-2\/8-tiedon-visualisointi\/\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">7. Tiedon visualisointi<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":1925,"menu_order":7,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1952","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1952","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1952"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1952\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2006,"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1952\/revisions\/2006"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1925"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1952"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}