{"id":1936,"date":"2020-03-12T14:44:37","date_gmt":"2020-03-12T12:44:37","guid":{"rendered":"https:\/\/coursepages.uta.fi\/tiey4\/?page_id=1936"},"modified":"2020-03-13T01:05:06","modified_gmt":"2020-03-12T23:05:06","slug":"taulukkomuotoinen-data","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/teema-2-2\/taulukkomuotoinen-data\/","title":{"rendered":"1. Taulukkomuotoinen data"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"color: #4e008e\">\u00a9Juhani Linna, Aulikki Hyrskykari<\/span><\/p>\n<p>Taulukoiden ja taulukkomuotoisen datan k\u00e4sittelyn perusteiden hallinta on olennainen osa tietotekniikkataitoja. Suurin osa erilaisissa tietovarastoissa s\u00e4ilytett\u00e4vist\u00e4 ja niihin ker\u00e4tt\u00e4vist\u00e4 tiedoista on taulukkomuotoista, ja erilaisten data-analyysien ensimm\u00e4inen askel on usein datan j\u00e4rjest\u00e4minen taulukkomuotoon. Taulukko on my\u00f6s l\u00e4hes kaikissa ohjelmointikieliss\u00e4 k\u00e4ytetty tietorakenne eli tapa tallentaa tietoa.<\/p>\n<p>Taulukoissa data on tallennettuna j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti alkioihin. Tiettyyn alkioon voidaan viitata suhteessa muihin alkioihin, yksinkertaisimmillaan esimerkiksi tapaan \u201dkolmas alkio\u201d. Allaolevassa taulukossa alkiohin viitataan indekseill\u00e4, ja laskutoimitus alkio[1] \u2013 alkio[5] tuottaisi lopputuloksen 13 ja laskutoimitus alkio[4] + alkio[0] lopputuloksen -2. Taulukkoa voi tietorakenteena verrata ruutupaperiin, jossa tietoalkiot ovat omissa ruuduissaan, tai lokerikkoon, jossa ne ovat omissa lokeroissaan.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-723\" src=\"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-content\/uploads\/sites\/39\/2018\/09\/T2-001-taulukko.png\" alt=\"\" width=\"449\" height=\"63\" srcset=\"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-content\/uploads\/sites\/39\/2018\/09\/T2-001-taulukko.png 535w, https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-content\/uploads\/sites\/39\/2018\/09\/T2-001-taulukko-300x42.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 449px) 100vw, 449px\" \/><\/p>\n<p>Taulukkolaskentaohjelmat ovat taulukkomuotoisen datan k\u00e4sittelyyn erikoistuneita ohjelmia, joista kuluttajak\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tunnetuin on Microsoftin Excel ja sen eri versiot \u2013 t\u00e4ll\u00e4 kurssilla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on Office 365:n Excel online sek\u00e4 ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4versio (desktop version) Excel 2016, joka on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 mikroluokissa ja tulee Office Pro Plus -paketin mukana. Muita tunnettuja taulukkolaskentaohjelmia ovat esimerkiksi IBM:n SPSS sek\u00e4 ilmaiset Libre Office Calc ja Gnumeric.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u00a9Juhani Linna, Aulikki Hyrskykari Taulukoiden ja taulukkomuotoisen datan k\u00e4sittelyn perusteiden hallinta on olennainen osa tietotekniikkataitoja. Suurin osa erilaisissa tietovarastoissa s\u00e4ilytett\u00e4vist\u00e4 ja niihin ker\u00e4tt\u00e4vist\u00e4 tiedoista on taulukkomuotoista, ja erilaisten data-analyysien ensimm\u00e4inen askel on usein datan j\u00e4rjest\u00e4minen taulukkomuotoon. Taulukko on my\u00f6s l\u00e4hes kaikissa ohjelmointikieliss\u00e4 k\u00e4ytetty tietorakenne eli tapa tallentaa tietoa. Taulukoissa data on tallennettuna j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti alkioihin. Tiettyyn &hellip; <a href=\"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/teema-2-2\/taulukkomuotoinen-data\/\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">1. Taulukkomuotoinen data<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":1925,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1936","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1936","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1936"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1936\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1970,"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1936\/revisions\/1970"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1925"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1936"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}