{"id":1866,"date":"2020-03-03T01:12:09","date_gmt":"2020-03-02T23:12:09","guid":{"rendered":"https:\/\/coursepages.uta.fi\/tiey4\/?page_id=1866"},"modified":"2020-03-12T14:59:24","modified_gmt":"2020-03-12T12:59:24","slug":"3-tietokoneet-ja-kayttojarjestelmat","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/teema-1\/3-tietokoneet-ja-kayttojarjestelmat\/","title":{"rendered":"3. Tietokoneet ja k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4t"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"color: #4E008E\">\u00a9Juhani Linna, Aulikki Hyrskykari<\/span><\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 ajassa tietokoneeksi voitaisiin kutsua mit\u00e4 tahansa laitetta tai laitteen osaa, jotka k\u00e4sittelee digitaalista (\u00e4\u00e4rellist\u00e4) dataa ohjelmointinsa mukaisesti. Arkik\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevia tietokoneita ovat paitsi p\u00f6yt\u00e4tietokoneet, kannettavat tietokoneet ja tabletit, my\u00f6s pelikonsolit ja \u00e4lypuhelimet.<\/p>\n<h2>3.1 Laitteistosta (<em>hardware<\/em>)<\/h2>\n<p>Keskeisi\u00e4 laitteiston osia ovat <strong>suoritin <\/strong>eli <em><strong>prosessori<\/strong> (CPU, central processing unit)<\/em>,\u00a0<strong><em>grafiikkasuoritin<\/em> <\/strong>(<em>GPU<\/em>, <em>graphics processing unit<\/em>), <strong>keskusmuisti\u00a0<\/strong><em>(RAM, random access memory<\/em> ja <strong>massamuisti <\/strong><em>(memory, mass memory, disk space)<\/em>. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, ett\u00e4<\/p>\n<ul>\n<li>prosessori (CPU) m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 kuinka nopeasti annettu teht\u00e4v\u00e4 tulee tehdyksi,<\/li>\n<li>grafiikkasuoritin\u00a0 (GPU) miten kauniilta ja sujuvalta vastaus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle,<\/li>\n<li>keskusmuisti (RAM) kuinka suuria teht\u00e4vi\u00e4 voidaan ottaa ty\u00f6stett\u00e4v\u00e4ksi ja<\/li>\n<li>massamuistilla (disk space) tarkoitetaan muistia, joka s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 datan ja tiedon my\u00f6s virran sammuttamisen j\u00e4lkeen.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Paikallisia massamuisteja ovat esimerkiksi kiintolevyt, flash-muistit, muistitikut ja cd-levyt. N\u00e4iden lis\u00e4ksi massamuisteja ovat pilvi- ja verkkolevyt, joihin voidaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4siksi k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4tunnus- ja salasanayhdistelm\u00e4ll\u00e4 useilla eri laitteilla.<\/p>\n<h2>3.2 Ohjelmistosta (<em>software<\/em>)<\/h2>\n<p>K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n kannalta laitteistoa merkityksellisempi on tietokoneen ohjelmisto, jolla h\u00e4n suorittaa haluamiaan teht\u00e4vi\u00e4. Ohjelmistosta erityisesti <strong>k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4 <\/strong>on sellainen, jonka haltuunottoon on syyt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hieman aikaa. K\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4n \u2013 kuten Windows tai macOS \u2013 avulla k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 hallitsee laitteistoa, tiedostoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 sek\u00e4 erilaisia <strong>sovellusohjelmia<\/strong> kuten Word tai PhotoShop. Sovellusohjelmat tehd\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 aina erikseen tietylle k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4lle, jolloin ne noudattavat samankaltaisia symbolivalikoimia, valikkorakenteita ja pikakomentoja.<\/p>\n<p>T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suosituimpia k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelmi\u00e4 ovat p\u00f6yt\u00e4tietokoneissa ja kannettavissa tietokoneissa Microsoftin Windows 10 ja Applen macOS High Sierra sek\u00e4 mobiililaitteissa Googlen Android Nougat ja Marshmallow sek\u00e4 Applen iOS 11.<\/p>\n<h2>3.3 K\u00e4ytt\u00f6liittymist\u00e4 (<em>user interfaces<\/em>)<\/h2>\n<p>Nykyisten k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelmien k\u00e4ytt\u00f6liittymiin ja opiskelutaitoihin liittyvist\u00e4 asioista k\u00e4yd\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 l\u00e4pi lyhyesti kolme seikkaa: <strong>ikkunointi<\/strong>, <strong>pikan\u00e4pp\u00e4imet <\/strong>ja <strong>tiedostohallinta<\/strong>.<\/p>\n<p>L\u00e4hes kaikki kuluttajak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarkoitetut k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4t \u2013 kuten kaikki edell\u00e4mainituista \u2013 perustuvat ajatukseen <em>ikkunoista<\/em>, joissa eri ohjelmat suoritetaan. Usein ty\u00f6skentelyss\u00e4 on tarpeen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toistuvasti useampaa ohjelmaa, jolloin tarvittavat ohjelmat voi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 n\u00e4kyviin samanaikaisesti \u2013 esimerkiksi tekstink\u00e4sittelyohjelman, l\u00e4hdemateriaalin ja sanakirjan, kuten allaolevassa kuvassa. Ikkunoiden asettelu hoituu paitsi hiirell\u00e4, my\u00f6s n\u00e4pp\u00e4imist\u00f6ll\u00e4 \u2013 kuten seuraavassa kappaleessa vinkataan.<\/p>\n<figure id=\"attachment_424\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-424\" src=\"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-content\/uploads\/sites\/39\/2018\/08\/T1-006-ikkunointi-1024x577.png\" alt=\"Kolme ohjelmaikkunaa Windows 10:ss\u00e4\" width=\"600\" height=\"338\" srcset=\"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-content\/uploads\/sites\/39\/2018\/08\/T1-006-ikkunointi-1024x577.png 1024w, https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-content\/uploads\/sites\/39\/2018\/08\/T1-006-ikkunointi-300x169.png 300w, https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-content\/uploads\/sites\/39\/2018\/08\/T1-006-ikkunointi-768x433.png 768w, https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-content\/uploads\/sites\/39\/2018\/08\/T1-006-ikkunointi.png 1916w\" sizes=\"auto, (max-width: 600px) 100vw, 600px\" \/><figcaption class=\"wp-caption-text\">Kolme ohjelmaikkunaa Windows 10:ss\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n<p><em>Pikan\u00e4pp\u00e4imet <\/em>(my\u00f6s: n\u00e4pp\u00e4inoikotiet) ovat k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4n oikopolkuja jonkun komennon suorittamiseen. Ne ovat eritt\u00e4in hy\u00f6dyllisi\u00e4 tehokkaassa ty\u00f6skentelyss\u00e4, ja vaikka virallista standardia ei ole, useat pikan\u00e4pp\u00e4imet ovat saaneet vakiintuneen aseman ja toimivat samalla tapaa eri ohjelmissa. Windows-ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4t ovat<\/p>\n<ul>\n<li>Ctrl+A (komento \u201dvalitse kaikki\u201d),<\/li>\n<li>Ctrl+C (\u201dkopioi\u201d),<\/li>\n<li>Ctrl+V (\u201dliit\u00e4\u201d) ja Ctrl+X (\u201dleikkaa\u201d), sek\u00e4<\/li>\n<li>Ctrl+Z (\u201dkumoa\u201d) ja Ctrl+Y (\u201dtee uudelleen\u201d).<\/li>\n<\/ul>\n<p>Lis\u00e4\u00e4 pikan\u00e4pp\u00e4imi\u00e4 l\u00f6ytyy <a href=\"https:\/\/support.microsoft.com\/fi-fi\/help\/12445\/windows-keyboard-shortcuts\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Microsoftin tukisivuilta<\/a>. Applen macOS-k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelmiss\u00e4 Ctrl-n\u00e4pp\u00e4imen tilalla on \u2318-n\u00e4pp\u00e4in, mutta pik\u00e4n\u00e4pp\u00e4imet ovat muuten samat.\u00a0Lis\u00e4\u00e4 pikan\u00e4pp\u00e4imi\u00e4 l\u00f6ytyy <a href=\"https:\/\/support.apple.com\/fi-fi\/HT201236\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Applen tukisivuilta<\/a>.<\/p>\n<p><em>Tietojen <\/em>ja <em>tiedostojen<\/em> tehokkaaseen ja turvalliseen <em>hallintaan <\/em>on muutama nyrkkis\u00e4\u00e4nt\u00f6.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4inen liittyy <em>tiedostojen nime\u00e4miseen<\/em>. Ellei nime\u00e4miseen liity erityisi\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 (kuten kurssin harjoituksissa), nimen tulisi olla kuvaava, ytimek\u00e4s, uniikki ja johdonmukainen. T\u00e4ll\u00f6in tiedoston sis\u00e4lt\u00f6 on helppo arvata sit\u00e4 avaamatta, se on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 hakutoiminnoilla ja sen siirt\u00e4minen ei aiheuta nimikonfliktia. Esimerkiksi ei <em>Document1.docx<\/em> vaan <em>180820-IFBB-kilpailutulokset.docx<\/em>. Jos tiedostoja on paljon ja nimiss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4, kannattaa suosia muotoa YYMMDD, jolloin tiedostot j\u00e4rjestyv\u00e4t helpommin kronologisesti oikein. V\u00e4lej\u00e4 tiedostonnimiss\u00e4 kannattaa v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, koska kaikki ohjelmat eiv\u00e4t niit\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4, ja linkill\u00e4 jakaessa linkit usein katkeilevat v\u00e4lien kohdalta.<\/p>\n<p>Toinen s\u00e4\u00e4nt\u00f6 liittyy <em>tallennuspaikkaan <\/em>\u2013 yhteenkuuluvat tiedot omiin, loogisesti nimettyihin kansioihinsa. Henkil\u00f6kohtaiset tiedostot mieluusti esimerkiksi oman k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4tilin pilvilevylle (kuten OneDrive), jossa ne ovat paitsi salasanan takana my\u00f6s automaattisesti varmuuskopioituja.<\/p>\n<p>Kolmas liittyy oman k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4n <em>tiedostonhallinnan<\/em> perustoimintojen hallintaan. N\u00e4it\u00e4 toimintoja ovat tiedostoj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 navigointi, tiedostojen lajittelu ja tiedostojen etsint\u00e4 (pikan\u00e4pp\u00e4in Ctrl+F Windowsissa ja\u00a0\u2318-F macOS:ss\u00e4).<\/p>\n<p>Vaikka kurssi l\u00e4htee alkeista, aivan perusasioita tietokoneiden ja k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelmien ei l\u00e4pik\u00e4yd\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 perusmateriaalissa. Mik\u00e4li koet olevasi aloittelija Windowsin tai Macin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, allaolevista pdf-ohjeista voi olla apua. K\u00e4sitteiden ja k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4n eri osien ja niiden toiminnan ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 voivat auttaa my\u00f6s <a href=\"http:\/\/www10.edu.fi\/kenguru\/?sivu=tvt_perustaidot\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">n\u00e4m\u00e4 Opetushallituksen ohjeet<\/a>. Tiedostonhallinnan perusasioita Windows 7 <strong>ja<\/strong> macOS-ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n englanniksi n\u00e4ill\u00e4 Dane Hartmanin videoilla:<\/p>\n<ul>\n<li><a class=\"no-lightbox\" href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=k-EID5_2D9U\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">osa 1<\/a> (4 min; kansiot, tiedostonimet, tiedostop\u00e4\u00e4tteet),<\/li>\n<li><a class=\"no-lightbox\" href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=DGd48PGbnBs\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">osa 2<\/a> (10 min; tietojen j\u00e4rjestely),<\/li>\n<li><a class=\"no-lightbox\" href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=F7mAoa0fOts\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">osa 3<\/a> (8 min; tietojen kopiointi ja siirtely) ja<\/li>\n<li><a class=\"no-lightbox\" href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=G9NMjmPNqh4\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">osa 4<\/a> (7 min; tiedostojen pakkaaminen).<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<div>\n<div><a href=\"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-content\/uploads\/sites\/39\/2018\/08\/Windows.pdf\">Windows 7 ja 10 &#8211; Vasta-alkajan ohjeet (pdf)<\/a><br \/>\n<a href=\"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-content\/uploads\/sites\/39\/2018\/08\/MacOS.pdf\">Mac &#8211; Vasta-alkajan ohjeet (pdf)<\/a><\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u00a9Juhani Linna, Aulikki Hyrskykari T\u00e4ss\u00e4 ajassa tietokoneeksi voitaisiin kutsua mit\u00e4 tahansa laitetta tai laitteen osaa, jotka k\u00e4sittelee digitaalista (\u00e4\u00e4rellist\u00e4) dataa ohjelmointinsa mukaisesti. Arkik\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevia tietokoneita ovat paitsi p\u00f6yt\u00e4tietokoneet, kannettavat tietokoneet ja tabletit, my\u00f6s pelikonsolit ja \u00e4lypuhelimet. 3.1 Laitteistosta (hardware) Keskeisi\u00e4 laitteiston osia ovat suoritin eli prosessori (CPU, central processing unit),\u00a0grafiikkasuoritin (GPU, graphics processing unit), keskusmuisti\u00a0(RAM, &hellip; <a href=\"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/teema-1\/3-tietokoneet-ja-kayttojarjestelmat\/\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">3. Tietokoneet ja k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4t<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":1856,"menu_order":3,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1866","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1866","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1866"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1866\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1960,"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1866\/revisions\/1960"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1856"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/tiey4\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1866"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}