{"id":95,"date":"2017-09-29T10:51:16","date_gmt":"2017-09-29T07:51:16","guid":{"rendered":"https:\/\/coursepages.uta.fi\/mtta1-latex\/?page_id=95"},"modified":"2024-06-22T22:21:49","modified_gmt":"2024-06-22T19:21:49","slug":"johdanto","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/mtta1-latex\/johdanto\/","title":{"rendered":"Johdanto"},"content":{"rendered":"

TeX<\/h2>\n

Tunnettu tietojenk\u00e4sittelytieteilij\u00e4\u00a0Donald\u00a0E. Knuth<\/a>\u00a0kirjoitti 1960- ja 1970-luvuilla ensimm\u00e4isi\u00e4 osia kirjasarjastaan The Art of Computer Programming. Samoihin aikoihin kirjapainotekniikassa siirryttiin vanhasta metalliladonnasta tietokoneavusteiseen valoladontaan. T\u00e4ss\u00e4 muutosvaiheessa kirjojen typografinen laatu heikkeni, mink\u00e4 Knuth huomasi my\u00f6s omien julkaisujensa kohdalla. T\u00e4m\u00e4n ep\u00e4kohdan poistamiseksi h\u00e4n ryhtyi vuonna 1977 tutkimaan typografiaa ja ladontaprosessin digitalisointia. Vuosia kest\u00e4neen ty\u00f6n tuloksena syntyiv\u00e4t matemaattisen tekstin ladontaohjelma TeX, digitaalisten kirjaintyyppien eli fonttien suunnitteluohjelma Metafont, matemaattisen tekstin ladontaan soveltuva kirjainperhe Computer Modern sek\u00e4 n\u00e4m\u00e4 dokumentoiva viisiosainen kirjasarja Computers & Typesetting<\/a>.<\/p>\n

\"logot.gif\"Nimi TeX muodostuu isoista kreikan kielen kirjaimista tau, epsilon ja khii, ja sen viimeinen kirjain\u00a0\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n<\/a>\u00a0kuten kirjaimet\u00a0ch<\/em>\u00a0skotin sanassa\u00a0loch<\/em> tai saksan sanassa\u00a0ach<\/em>. Suomalaisittain TeX voidaan lausua joko\u00a0teh<\/em>\u00a0tai\u00a0tek<\/em>. Kirjoitusasua TeX k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tavallisesti ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, joissa oikealla n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 aitoa (La)TeX-logoa ei voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

TeX on er\u00e4ajotyyppinen ohjelma, jolle annetaan sy\u00f6tteen\u00e4 tavallinen tekstitiedosto, johon on tarvittaviin kohtiin lis\u00e4tty TeXille ominaisia muotoilukomentoja. T\u00e4st\u00e4 tekstitiedostosta TeX tekee laitteistoriippumattoman dvi-tiedoston (dvi = device independent), joka voidaan sopivilla katselu- ja tulostusohjelmilla tulostaa n\u00e4yt\u00f6lle tai paperille. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa TeX siis poikkeaa tavanomaisista tekstink\u00e4sittely- ja sivuntaitto-ohjelmista, joissa dokumentin ulkoasua muokataan suoraan vuorovaikutteisesti. TeXin ja erityisesti LaTeXin k\u00e4ytt\u00f6 muistuttaa enemm\u00e4n verkkosivujen HTML-koodin kirjoittamista tavallisella tekstieditorilla.<\/p>\n

LaTeX<\/h2>\n

TeX tunnistaa noin 300 primitiivikomentoa ja noin 600 n\u00e4iden avulla m\u00e4\u00e4ritelty\u00e4\u00a0makroa<\/em>. T\u00e4m\u00e4 ns. plain TeX ei sis\u00e4ll\u00e4 valmiita komentoja esimerkiksi sis\u00e4llysluettelon, eritasoisten otsikoiden tai tekstin sis\u00e4isten viitteiden tekemiseksi. Koska uusia komentoja eli makroja on kuitenkin \u201dhelppo\u201d m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 aiemmin m\u00e4\u00e4riteltyjen makrojen ja primitiivikomentojen avulla, p\u00e4\u00e4tti\u00a0Leslie Lamport<\/a>\u00a01980-luvun alussa tehd\u00e4 t\u00e4llaisen yleisk\u00e4ytt\u00f6isen makrokokoelman TeXille. T\u00e4m\u00e4 makrokokoelma sai nimen LaTeX (lue\u00a0lateh<\/em>\u00a0tai\u00a0latek<\/em>).<\/p>\n

TeX on ensi sijassa tekstinladontaohjelma, joka latoo kirjaimista rivej\u00e4, kappaleita ja sivuja. LaTeX puolestaan toimii k\u00e4sitteellisesti korkeammalla tasolla. LaTeX huolehtii muun muassa dokumentin otsikkohierarkiasta, sis\u00e4llysluettelosta, luetelmista, taulukoista, kuvista ja tekstin sis\u00e4isist\u00e4 viitteist\u00e4.<\/p>\n

Yksi LaTeXin toimintaperiaatteista on dokumentin rakenteen ja ulkoasun erottaminen toisistaan: kirjoittaja voi keskitty\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ulkoasusta huolehtimisen LaTeXin teht\u00e4v\u00e4ksi. T\u00e4t\u00e4 periaatetta on hyv\u00e4 my\u00f6s noudattaa, sill\u00e4 liiallinen puuttuminen ulkoasun yksityiskohtiin monimutkaistaa tarpeettomasti LaTeXin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

\"\"Three LaTeX mistakes that people should stop making?<\/em><\/p>\n

    \n
  1. Worrying too much about formatting and not enough about content.<\/li>\n
  2. Worrying too much about formatting and not enough about content.<\/li>\n
  3. Worrying too much about formatting and not enough about content.<\/li>\n<\/ol>\n

    \u2013\u00a0Leslie Lamport<\/a><\/p>\n<\/blockquote>\n

    pdfLaTeX<\/h2>\n

    Donald Knuthin alkuper\u00e4isest\u00e4 TeX-ohjelmasta on sittemmin kehitetty useita eri versioita<\/a>. N\u00e4ist\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n yleisimmin k\u00e4ytetty on pdfTeX, joka tuottaa dvi-tiedostojen asemesta pdf-tiedostoja. Nimi pdfLaTeX tarkoittaa pdfTeXi\u00e4, joka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 LaTeX-makrokokoelmaa.<\/p>\n

    LaTeX-ohjelmistot<\/h2>\n

    LaTeX on saatavilla useimmille k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelmille ilmaiseksi. Tavallisesti LaTeX-ohjelmistoa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n siihen yhdistetyn tekstieditorin kautta. MiKTeXin<\/a> ja TeX Liven<\/a> oletusarvoinen tekstieditori on TeXworks<\/a>.<\/p>\n

    LaTeX-ohjelmistoilla ty\u00f6skentely noudattaa sykli\u00e4 muokkaus, k\u00e4\u00e4nn\u00f6s, esikatselu:<\/p>\n

      \n
    1. Muokkaa LaTeX-muotoinen tekstitiedosto TeXworksilla.<\/li>\n
    2. K\u00e4\u00e4nn\u00e4 tiedosto pdf-muotoon pdfLaTeXilla. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu TeXworksin komennolla Typeset (Ctrl+T).\"TeXworks:<\/li>\n
    3. Tarkista tulos TeXworksin esikatseluikkunasta, joka avautuu automaattisesti k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen j\u00e4lkeen.\"TeXworks:TeXworksin muokkausikkunan ja esikatseluikkunan v\u00e4lill\u00e4 voi siirty\u00e4 painamalla Ctrl-n\u00e4pp\u00e4int\u00e4 ja napsauttamalla samalla hiirell\u00e4 haluttua kohtaa muokkausikkunassa tai esikatseluikkunassa. T\u00e4m\u00e4 tuo esiin vastaavan kohdan esikatseluikkunasta tai muokkausikkunasta.<\/li>\n<\/ol>\n

      Ty\u00f6skentely tapahtuu siis tekstieditorissa, ja varsinainen LaTeX-ohjelmisto toimii taustalla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

      TeX Tunnettu tietojenk\u00e4sittelytieteilij\u00e4\u00a0Donald\u00a0E. Knuth\u00a0kirjoitti 1960- ja 1970-luvuilla ensimm\u00e4isi\u00e4 osia kirjasarjastaan The Art of Computer Programming. Samoihin aikoihin kirjapainotekniikassa siirryttiin vanhasta metalliladonnasta tietokoneavusteiseen valoladontaan. T\u00e4ss\u00e4 muutosvaiheessa kirjojen typografinen laatu heikkeni, mink\u00e4 Knuth huomasi my\u00f6s omien julkaisujensa kohdalla. T\u00e4m\u00e4n ep\u00e4kohdan poistamiseksi h\u00e4n ryhtyi vuonna 1977 tutkimaan typografiaa ja ladontaprosessin digitalisointia. Vuosia kest\u00e4neen ty\u00f6n tuloksena syntyiv\u00e4t matemaattisen tekstin … Jatka artikkeliin Johdanto<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":38,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-95","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/mtta1-latex\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/95","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/mtta1-latex\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/mtta1-latex\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/mtta1-latex\/wp-json\/wp\/v2\/users\/38"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/mtta1-latex\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=95"}],"version-history":[{"count":42,"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/mtta1-latex\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/95\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":937,"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/mtta1-latex\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/95\/revisions\/937"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/mtta1-latex\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=95"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}