{"id":171,"date":"2017-09-29T15:53:38","date_gmt":"2017-09-29T12:53:38","guid":{"rendered":"https:\/\/coursepages.uta.fi\/mtta1-latex\/?page_id=171"},"modified":"2021-01-09T10:55:46","modified_gmt":"2021-01-09T08:55:46","slug":"laatikot","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/mtta1-latex\/jatko\/laatikot\/","title":{"rendered":"Laatikot ja linjat"},"content":{"rendered":"

T\u00e4h\u00e4n sivuun liittyv\u00e4t esimerkkitiedostot laatikot.tex<\/a> ja laatikot.pdf<\/a>.<\/p>\n

TeX latoo sivun sijoittamalla kaksiulotteisia laatikoita vierekk\u00e4in, allekkain ja sis\u00e4kk\u00e4in. TeXille jokainen kirjain on laatikko, jokainen rivi on laatikko, joka koostuu kirjainten laatikoista, ja jokainen sivu on laatikko, joka koostuu rivien laatikoista. TeX k\u00e4sittelee jokaista muodostamaansa laatikkoa kokonaisuutena, jota ei en\u00e4\u00e4 voi jakaa osiin. N\u00e4in ollen seuraavilla komennoilla ja ymp\u00e4rist\u00f6ill\u00e4 muodostettuja laatikoita ei voi esimerkiksi katkaista kesken rivin- tai sivunvaihdon.<\/p>\n

LaTeXin laatikot voidaan jakaa kolmeen ryhm\u00e4\u00e4n:<\/p>\n

    \n
  1. vaakasuoraa materiaalia eli korkeintaan yhden rivin sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t laatikot (left-to-right box),<\/li>\n
  2. yhden tai useampia tekstikappaleita sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t laatikot (paragraph box),<\/li>\n
  3. linjat eli v\u00e4rill\u00e4 t\u00e4ytetyt laatikot.<\/li>\n<\/ol>\n

    Vaakasuoraa materiaalia eli korkeintaan yhden rivin sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 laatikoita voidaan tehd\u00e4 seuraavilla komennoilla.<\/p>\n

    \\makebox[leveys][sis\u00e4ll\u00f6n paikka]{sis\u00e4lt\u00f6}\n\\mbox{sis\u00e4lt\u00f6}\n\\framebox[leveys][sis\u00e4ll\u00f6n paikka]{sis\u00e4lt\u00f6}\n\\fbox{sis\u00e4lt\u00f6}\n<\/pre>\n
    T\u00e4ss\u00e4 leveys<\/code> on laatikon leveys ja sis\u00e4ll\u00f6n paikka<\/code> on l<\/code>, c<\/code>, r<\/code> tai s<\/code> sen mukaan, sijoitetaanko sis\u00e4lt\u00f6<\/code> laatikon vasempaan reunaan, keskelle (oletusarvo), vai oikeaan reunaan vai venytet\u00e4\u00e4nk\u00f6 se koko laatikon mittaiseksi. Komento \\mbox<\/code> on sama kuin \\makebox<\/code> ilman valinnaisia argumentteja, mutta on toteutettu hieman tehokkaammin. Komennot \\framebox<\/code> ja \\fbox<\/code> toimivat kuten \\makebox<\/code> ja \\mbox<\/code>, mutta lis\u00e4\u00e4v\u00e4t laatikon ymp\u00e4rille kehyksen, jonka paksuus ja et\u00e4isyys sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 on tallennettu pituusparametreihin \\fboxrule<\/code> ja \\fboxsep<\/code>.<\/p>\n
    Komento \\raisebox<\/code> toimii kuten \\mbox<\/code>, mutta nostaa tai laskee laatikon sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 rivin perusviivasta lukien:<\/p>\n
    \\raisebox{noste}[korkeus][syvyys]{sis\u00e4lt\u00f6}\n<\/pre>\n
    Argumentin noste<\/code> positiivisilla arvoilla laatikkoa nostetaan ja negatiivisilla lasketaan. Valinnaisilla argumenteilla korkeus<\/code> ja syvyys<\/code> voidaan antaa laatikon korkeus ja syvyys rivin perusviivasta mitattuna.<\/p>\n
    Yhden tai useampia tekstikappaleita sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 laatikoita voidaan tehd\u00e4 komennolla \\parbox<\/code> ja ymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4 minipage<\/code>.<\/p>\n
    \\parbox[paikka][korkeus][sis\u00e4ll\u00f6n paikka]{leveys}{sis\u00e4lt\u00f6}\n\\begin{minipage}[paikka][korkeus][sis\u00e4ll\u00f6n paikka]{leveys}\n    sis\u00e4lt\u00f6\n\\end{minipage}\n<\/pre>\n
    N\u00e4ill\u00e4 on samat argumentit:<\/p>\n
    \n
    paikka<\/code><\/dt>\n
    Tasaa sis\u00e4ll\u00f6n ensimm\u00e4isen rivin [t]<\/code>, keskikohdan [c]<\/code> (oletusarvo) tai viimeisen rivin [b]<\/code> laatikkoa edelt\u00e4v\u00e4n ja\/tai seuraavan tekstin perusviivaan. Mik\u00e4li paikka<\/code> on t<\/code> (tai b<\/code>) ja sis\u00e4ll\u00f6n_paikka<\/code> eroaa t\u00e4st\u00e4, niin poikkeuksellisesti laatikon yl\u00e4reuna (tai alareuna) tasataan laatikkoa edelt\u00e4v\u00e4n ja\/tai seuraavan tekstin perusviivaan.<\/dd>\n
    korkeus<\/code><\/dt>\n
    Laatikon korkeus. Jos korkeutta ei ole annettu, niin se m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy sis\u00e4ll\u00f6n mukaan.<\/dd>\n
    sis\u00e4ll\u00f6n paikka<\/code><\/dt>\n
    Sijoittaa sis\u00e4ll\u00f6n laatikon yl\u00e4reunaan [t]<\/code>, keskelle [c]<\/code> tai alareunaan [b]<\/code> tai venytt\u00e4\u00e4 [s]<\/code> sen pystysuunnassa koko laatikon mittaiseksi. Oletusarvoisesti sis\u00e4ll\u00f6n paikka<\/code> on sama kuin paikka<\/code>.<\/dd>\n
    leveys<\/code><\/dt>\n
    Laatikon leveys. Laatikon sis\u00e4lt\u00f6 ladotaan t\u00e4m\u00e4n leveyden mukaiseen tasapalstaan.<\/dd>\n
    sis\u00e4lt\u00f6<\/code><\/dt>\n
    Laatikon sis\u00e4lt\u00f6.<\/dd>\n<\/dl>\n
    Linjat ovat LaTeXissa tekstin v\u00e4rill\u00e4 t\u00e4ytettyj\u00e4 laatikoita. N\u00e4it\u00e4 voi tehd\u00e4 komennolla \\rule<\/code>.<\/p>\n
    \\rule[noste]{leveys}{korkeus}\n<\/pre>\n
    Komento \\rule<\/code> piirt\u00e4\u00e4 suoran linjan, jota on tarvittaessa nostettu tai laskettu perusviivan tasosta argumentin noste<\/code> ilmaisema m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
    T\u00e4h\u00e4n sivuun liittyv\u00e4t esimerkkitiedostot laatikot.tex ja laatikot.pdf. TeX latoo sivun sijoittamalla kaksiulotteisia laatikoita vierekk\u00e4in, allekkain ja sis\u00e4kk\u00e4in. TeXille jokainen kirjain on laatikko, jokainen rivi on laatikko, joka koostuu kirjainten laatikoista, ja jokainen sivu on laatikko, joka koostuu rivien laatikoista. TeX k\u00e4sittelee jokaista muodostamaansa laatikkoa kokonaisuutena, jota ei en\u00e4\u00e4 voi jakaa osiin. N\u00e4in ollen seuraavilla komennoilla … Jatka artikkeliin Laatikot ja linjat<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":38,"featured_media":0,"parent":112,"menu_order":6,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-171","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/mtta1-latex\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/171","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/mtta1-latex\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/mtta1-latex\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/mtta1-latex\/wp-json\/wp\/v2\/users\/38"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/mtta1-latex\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=171"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/mtta1-latex\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/171\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":765,"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/mtta1-latex\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/171\/revisions\/765"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/mtta1-latex\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/112"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/coursepages2.tuni.fi\/mtta1-latex\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=171"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}